Amppelipalsami, Impatiens repens

Jouduin taas toteamaan että tästä kasvista löytyy hirveän vähän tietoa netistä. Kerään tähän nyt sitten sen vähän mitä olen onnistunut löytämään ja vähän omia kokemuksia päälle. 

Oman amppelipalsamini viimeisin kukinto.

Amppelipalsami on monivuotinen suikertava palsamikasvi joka on sukua Suomessakin luonnostaan kasvavalle lehtopalsamille (Impatiens noli-tangere) ja haitalliseksi vieraslajiksi luokitellulle rikkapalsamille (Impatiens parviflora) ja jättipalsamille (Impatiens glandulifera). Näiden lisäksi tuttuja saattavat olla ahkeraliisa (Impatiens walleriana) ja mummonpalsami (Impatiens balsamina).

Omilta kotikonnuiltaan Sri Lankan sademetsistä amppelipalsami saattaa olla tyystin hävinnyt. Syynä näyttää olevan elinympäristön tuhoutuminen mutta ehkä sekään ei auta että ilmeisesti kasvia kerätään paikallisen lääkeopin mukaisesti epilepsian hoitoon.

Toivoa siis saattaa että kasvi eläisi edes markkinoilla omaa elämäänsä mutta kovinpa näyttää harvoin kaivatulta ja myynnissä olevalta lajilta. Harmi sinänsä, mutta ymmärrän miksei se ole mikään myyjien lemppari: amppelipalsamin oksat ovat pirun hauraita ja helposti katkeavia, mikä hankaloittanee kuljettamista ja esillepanoa. Oman yksilöni sain Vantaan Viherpajalta, mistä nyt usein löytyykin kamaa jota ei näe muualla, ja siitä katkesi jo kassalla pari vartta.

Onneksi kasvi on muuten varsin ongelmaton, ottamatta huomioon muutamia näköhaittoja. Tässä tiivistelmäni löytämistäni hoito-ohjeista:

Valo: kasvi viihtyy paremmin hajavalossa ja varjossa kuin suorassa auringonvalossa.

Kasvualusta: vettä hyvin läpäisevä. Vermikuliitinsekaista suositeltu.

Astia: roikkuva tai niin laakea että mahtuu levittäytymään.

Kastelu: kasvualustan on parasta pysyä melko tasaisen kosteana.

Lannoitus: tasapainoinen tai, ainakin yhden lähteen mukaan, korkeakaliuminen lannoite, kuten tomaattilannoite, kerran viikossa.

Sumutus: ei suosituksia.

Ilmanlaatu: ilmankosteus mieluiten yli 40%.

Ruukunvaihto: ei suosituksia.

Talvetus: ei suosituksia.

Lisääminen: pistokkaat ja siemenet. Kypsyvät siemenet kannattaa pussittaa tai muuten kasvi ampuu ne joka suuntaan. Siemenet tarvitsevat valoa itääkseen.

Erityishuomautuksia: kasvin kukkiminen on ilmeisesti usein epävarmaa ja epäsäännöllistä hoidolla kuin hoidolla.

Juurruttamiani pistokkaita.

Omakohtaiset kokemukset:

Amppelipalsamin kasvattaminen on ollut aika monivaiheista tähän asti. Omistamani yksilö oli ilmeisesti altistunut liian suoralle auringonvalolle Viherpajalla joten se saapui uuteen kotiinsa kauttaaltaan punaisena lonkerohirviönä. Harmi etten tajunnut ottaa kuvaa! En älynnyt että kyseessä on täysin väliaikainen tila joka ryhtyy muuttumaan heti kun kasvi pääsee varjoisampaan kasvupaikkaan. Jo parin päivän päästä siirron jälkeen se oli tiputellut runsaasti vanhimpia punaisia lehtiään pois ja sen nuoremmat lehdet olivat alkaneet vihertää.

Elikkä suoran auringonvalon minäkin olen laittanut pannaan. Mutta mitä muuta? No, ruukunvaihto niinkin isolle amppelipalsamille kuin omani oli on saatanasta enkä suostu tekemään sitä tälle yksilölle toiste. Oksia katkesi niin julmetusti ettei ruukunvaihdossa ilman jotain ihmeellistä taikatemppua tunnu olevan mieltä.

Koska niitä oksia ruukunvaihdon jälkeen sitten oli, olen sitten käyttänyt tilaisuutta hyväkseni ja kokeilla erilaisia juurrutuskeinoja. Jouduin toteamaan että vesilasissa en ainakaan saa sitä hyvin aikaiseksi, huolimatta siitä että toiset amppelipalsamin omistajat joiden kanssa olen vaihtanut tietoa ovat raportoineet sen olevan helppoa. Omilla pistokkaillani juuret ilmaantuivat aina vesirajan yläpuolelle, usein ihan oksan latvaan. Paremmat tulokset olen saanut laittamalla pistokkaat multaan tai vermikuliitti-perliittiseokseen.

Lopuksi kukista: ne ovat jänniä. Ne näytävät siltä kuin ne kuuluisivat ihan jollekin muulle kasville kuin tälle. Niiden nuput ovat hyvin kirkkaanvihreät, ihan erisävyiset kuin lehdet, ja avautuneet kukat ovat keltaisia ja sojoittavat niin ohuen kukkavarren päässä että ne näyttävät leijuvan kasvin vieressä. Mitään tuoksua niillä en ole huomannut. Minun yksilöni on kukkinut tähän mennessä kahdessa erässä ja olen yrittänyt pölyttää kukkia käsin ja minusta tuntuu että melkein onnistuin. Kukat varisevat varsineen kaikkineen pois kuihduttuaan mutta yksi näytti siltä kuin se olisi alkanut kypsyttelemään siemeniä. Sekin myöhemmin kuitenkin vain … Putosi. Harmi. Nyttemmin uusia nuppuja ei ole näkynyt enkä tiedä milloin, jos koskaan, niitä tulee seuraavan kerran: yksi amppelipalsamin omistaja kertoi ettei kasvi ollut hänellä kukkinut kuin kerran.

No, minua ei kukattomuus oikeastaan haittaa, niin kuin ei haittaa muillakaan kasveilla. Minua amppelipalsamissa eniten viehättää sen pienet lehdet, sen kiemurteleva kasvutapa ja syksyinen fiilis joka tulee sen punaisista varsista. Siitä tulee mieleen jokin syysväreissä oleva rikkaruoho ja sekös kummasti miellyttää minun silmääni. Kaiken lisäksi yksilöni on kasvanut lehdenvaristelun jälkeen hyvin kiitollisesti ilman mitään kotkotuksia. Toivoisin sen löytävän paikan useammastakin kodissa.

Päivitys 19.2.2017: Ks. tämä julkaisu. Jos amppelipalsami ei tahdo selvitä talven yli, kannattaa ainakin kokeilla sen siirtämistä valoisammalle ikkunalle.

Linkkelöitä:

http://lankanaturesummary.blogspot.fi/2014/11/ceylon-balsam-impatiens-repens.html

http://b-and-t-world-seeds.com/cartall.asp?species=Impatiens%20repens&sref=40481

https://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/143401/Impatiens%20repens%20Lindsay%20Anderson.pdf?sequence=1

http://www.strangewonderfulthings.com/196.htm

http://davesgarden.com/guides/pf/go/57541/

Yksi harvoista löytämistäni lannoitesuosituksista: http://www.dibleys.com/dibleys-shop/repens--930--384.html